Kuninkaantieksi kutsutaan vanhaa postireittiä, joka alkaa Norjan Bergenistä ja kulkee Oslosta Tukholmaan ja jatkaa Maarianhaminan kautta Turkuun edeten Etelä-Suomen halki aina Viipuriin ja Pietariin asti. Valtakunnallisesti merkittävä tie on tärkeä osa rakennettua kulttuuriympäristöä.
Jopa pitkävetokuningas tykkää Kuninkaantiestä, kylläkin enimmäkseen nimestä, mutta myös siitä, että useasti kun Helsingistä lähtee joukkue Kuninkaantien varrella olevilla pelipaikkakunnille, on Suomessa voittomahdollisuudet nimenomaan helsinkiläisjoukkueelle.
Historiasta lyhyesti
Kuninkaantiellä kulki jo 1300-luvulla kuninkaat ja heidän asioitaan hoitavat kuriirit unohtamatta porvareita, taitelijoita ja muita kulkijoita. Tie yhdisti Ruotsin suurvallan alueet lännestä itään. Tie oli tärkeä reitti, jonka varrelle rakennettiin kartanoita ja maatiloja. Kulkijoita varten perustettiin majataloja, kestikievareita ja krouveja, joista matkalaiset saivat ravinnon lisäksi turvallisen lepopaikan aina tarvittaessa. Aatelissuvuilla oli omia kartanolinnoja, joissa majoittuvat niin Ruotsin kuninkaalliset kuin Venäjän tsaarit. Suuri rantatie kulki Turusta Viipuriin. Se on vielä osittain käytössä mutta usein valtateitä rakennettaessa tielinjaukselle on valittu suorempi reitti. Olemassa olevia osuuksia on luokiteltu seututeiksi tai paikallisteiksi, mutta paikoitellen reitti on katkennut. Kuninkaantien linjaukset ovat vaihdelleet hieman eri aikakausina, ja yleisimmin tunnettu linjaus onkin 1900-luvun loppupuolelta. Tiestä on museoitu kaksi tieosuutta, museoteitä ovat Fagervikin tie Inkoossa ja Tallimäki-Virojoki tie, joka vie Haminasta Virolahdelle. Kuninkaantien varrella on myös useita museosiltoja.
Kyltit
Aikaisemmin Kuninkaantietä hyödynnettiin matkailumarkkinoinnissa. Turusta lähtevä tieosuus oli merkitty kylteillä, joissa ruskealla taustavärillä oli kultaisen kruunun kuva. Suuremmissa kylteissä oli Kuninkaantie mainittu myös tekstinä. Karjaalta tie haarautui kulkemaan sekä Siuntion että Inkoon kautta. Uudenmaan liitto omistaa matkailutienä rekisteröidyn tavaramerkin. Liitto oli myös vastuussa reitin kylteistä. Turusta Virolahdelle kulkevan reitin kyltit poistettiin syksyllä 2016. Kylttien poistamisen syynä oli kylteistä aiheutuneet kustannukset. Kylttien poisto tehtiin säästösyistä. Paikoilleen jätettiin vain sellaiset kyltit, jotka vastasivat nykyvaatimuksia. Kuninkaantie-yhdistys on myöhemmin ottanut vastuun kylteistä, ja kylttejä onkin tarkoitus palauttaa yhteistyössä kuntien kanssa. Kyltit herättävät kiinnostusta Kuninkaantietä kohtaan. Moni haluaa Kuninkaantiestä lisätietoa, eikä pelkkä kartta riitä, vaikka sekin on toki tärkeä.
Näyttelyt
Kuninkaantien varrella sijaitsevat kartanot ovat aina kiehtoneet ihmisiä. Yksityiskoteihin ei normaalisti pääse kuka tahansa tutustumaan, mutta näyttelyn kautta yksityisyyden verhoa raotetaan. Kuninkaantie ry esittelee vuoden 2020 aikana näyttelysarjan, jossa pääsee tutustumaan itäisen Uudenmaan kartanoihin. Esillä ovat muun muassa Tervikin, Malmgårdin ja Tjusterbyn kartanot. Tervikin kartano on edelleen sen ensimmäisen omistajan jälkeläisten hallussa. Kartano muodostettiin viidestä eri tilasta vuonna 1636. Katarina Gutherie sai tilan lahjoituksena. Malmgårdin kartano puolestaan on kiinnostava kohde luomutuotannosta ja -tuotteista kiinnostuneille. Kartano toimii myös matkailuyrityksenä. Tjusterbyn kartanon päärakennusta kutsutaan kuvaavasti myös tiililinnaksi. Kuninkaantien varrella sijaitsevat kartanot ovat merkittävä osa rakennettua kulttuuriympäristöä, kuten Kuninkaantiekin. Mikäli Kuninkaantien historia kiinnostaa, pääsee eri kartanoiden historiaan tutustumalla lukemaan mielenkiintoisia tarinoita kartanoiden historiasta ja eri vaiheista.
Urheilua ja vedonlyöntiä seuraaville on hyvä tietää, että Kuninkaantie varrella sijaitsee myös muutama urheilunähtävyys, ja mm Rallin WRC maailmanmestari Marcus Grönholm vaikuttaa Kuninkaantien varrella Inkoossa.
Kartat
Kuninkaantien kartta ja Suomen kylämatkailun kartta tarjoaa matkailijoille kiinnostavia kohteita. Useimmiten tietoa haetaan verkosta, mutta myös painettuja karttoja ja esitteitä on tarjolla niitä kaipaaville. Useiden kuntien nettisivuilla on myös tarjolla historiallisia karttoja. Kuninkaantien matkailukartta on yhteenveto tien varrella sijaitsevista kohteista. Kohteista kannattaa valita ne mielenkiintoisimmat jo ennen matkaa. Lisätietoja on tarjolla hyvin, ja tietotulva voi joskus tuntua jopa tukahduttavalta. Kartasta näkee nopeasti houkuttelevat kohteet. Hyväkuntoinen voi halutessaan vaikkapa pyöräillä Kuninkaantien reitin vaikkapa Turusta Helsinkiin. Mikäli suunnittelee koko matkan pyöräilyä, on syytä varautua hyvin. 250 kilometrin pituinen reitti on päällystetty matkan koko osuudelta ja päällysteen kunto on hyvä. Innokas pyöräilijä jatkaa myös Kuninkaantien jatkeen Helsingistä Porvoon ja Elimäen kautta Kouvolaan, jolloin lisäreitille tulee pituutta 140 kilometrin verran.